perjantai 16. lokakuuta 2015

Burzynski: syövän antineoplastonhoito

Stanislaw R. Burzynski, MD. PhD.

Henkilöhistoria
Stanislaw R. Burzynski, MD. PhD. on kansainvälisesti tunnustettu lääkäri ja biokemistitutkija. Hän on uranuurtaja, joka on kehittänyt biologisesti aktiiveja peptidejä sekä niiden käyttön syövän diagnosoinnissa, ehkäisyssä ja hoidossa vuodesta 1967 lähtien.
24-vuotias Burzynski valmistui vuonna 1967 lääkäriksi kiitettävin arvosanoin Lublinin lääketieteellisestä akatemiasta ensimmäisenä 250 opiskelijan luokasta. Samana vuonna hän päätteli ihmiskehossa luonnostaan esiintyvien peptidien ohjaavan syövän kasvua. Syöpäpotilailla ilmeni näiden peptidien merkittävä puutos.

Seuraavana vuonna 1968 hän suoritti biokemian tohtorin tutkinnon ja oli eräs nuorimpia lääketieteen ja filosofian tohtorin arvon saaneita Puolassa kautta aikojen.
Hänen työskennellessään tutkijana ja apulaisprofessorina Houstonin Baylor College of Medicine -laitoksessa 1970-1977, The National Cancer Institute sponsoroi ja osittain rahoitti hänen tutkimustaan. Baylor Collegessa hän kirjoitti 16 julkaisua. Viisi julkaisua käsitteli hänen peptiditutkimuksiaan ja peptidien vaikutusta ihmisen syöpään. Neljä muuta hän tuotti yhdessä muiden tohtorien kanssa, joiden toimipaikkana oli MD Anderson Hospital ja Tumor Institute and Baylor College of Medicine. Baylor Collegessa hän nimesi nämä peptidit “antineoplastoneiksi” viitaten näin niiden neoplastisiin eli syöpäsoluihin kohdistuviin vaikutuksiin.

Toukokuussa 1977 Baylor College of Medicine myönsi tohtori  Burzynskille Certificate of Appreciation -todistuksen tunnustuksena viisivuotisesta antaumuksellisesta palvelusta yliopistossa ja panostuksesta lääketieteellisen koulutuksen, tutkimuksen ja terveydenhoidon hyväksi.


Samassa kuussa tohtori Burzynski perusti Houstoniin oman klinikan, jossa hän on sittemmin hoitanut yli 15 000 potilasta. Hän toimii myös Burzynski Research Instituten johtajana jatkaen siellä myös tieteellistä antineoplastoneita koskevaa tutkimustaan.

Tohtori Burzynski on monen maineikkaan lääketieteellisen yhdistyksen arvostettu jäsen, mukaan lukien the American and World Medical Associations, American Association for Cancer Research, Society for Neuroscience, Texas Medical Association, Royal Medical Association (U.K.) ja the Society for Neuro-Oncology.

Hän on kirjoittanut tai osallistunut yli 300 tieteellisen julkaisun ja esityksen kirjoittamiseen. Uransa aikana hän on saanut lukuisia arvostettuja apurahoja eri lääketieteellisiltä, hallituksen ja
koulutusinstituutioilta. Vuoden 2007 tammikuuhun mennessä hänellä oli omistuksessaan 242 tieteellisen keksinnön patenttia.

Muut tiedemiesryhmät,  muun muassa japanilaisen University of Kurume Medical Schoolin tutkijat ovat laajentaneet tohtori Burzynskin työtä.  Burzynski Research Institutesta riippumattomat tiedemiehet ovat kirjoittaneet useita satoja julkaisuja antineoplastoneista.

Mitä syöpä on, mikä sen aiheuttaa ja kuinka sitä hoidetaan
Syöpä voidaan määritellä normaalista poikkeavien solujen hallitsemattomana kasvuna, joka johtuu genomista. Genomi on organismiin sisältyvä perintöaines, joka sisältää myös sen DNA:n. Syöpägenomi on geeniyhdistelmä, joka tuottaa kehon muiden solujen kanssa selviytymisestä menestyksellä kilpailevia soluja. Nämä solut kykenevät selviytymään normaaleja soluja paremmin. Tutkijat ovat jo tunnistaneet noin sadan eri syöpälajin genomit, joten he voivat erottaa kuinka moni geeni on normaalista poikkeava eri syöpätyypeissä ja mitä nuo erityiset geenit ovat. Nykypäivän tiedemiehet alkavat vähitellen hyväksyä, että syöpä johtuu normaalista poikkeavista, pahanlaatuisista genomeista ja että nämä genomit ovat mutkikkaampia kuin normaalit genomit. Syövän genomit ovat hyvin monimutkaisia ja niissä on vielä paljon selvitettävää. On monia tekijöitä, jotka saavat normaalista poikkeavat genomit kehittymään, mutta niiden tunnistaminen on vaikeaa.

Syövän kehittymisen laukaisevista tekijöistä riippumatta, lääkäreiden on tehokkaan hoidon löytämiseksi tunnistettava syöpää aiheuttavat normaalista poikkeavat geenit ja sitten pyrittävä hallitsemaan niitä. Tämä on vaikeaa, koska keskivertosyövässä on noin 80 normaalista poikkeavaa geeniä. Useimmissa syövissä on normaalista poikkeavia geenejä keskimäärin 40-200. Nämä normaalista poikkeavat geenit kaappaavat ja tukahduttavat paljon suuremman määrän normaaleja geenejä, noin 600-1000.

Normaalien geenien lisäksi kehossa on myös äänettömiä geenejä eli sellaisia geenejä, jotka ovat ympäristö- tai muista tekijöistä johtuen kytkeytyneet pois päältä ja jotka eivät enää auta kehoa syövältä suojautumisessa. Näiden äänettömien, kasvaimia tukahduttavien geenien uudelleen käynnistäminen on hyvin tärkeää syövän voittamisessa.

Geenien ilmentymisen hallitseminen on siis monimutkainen tehtävä ja vieläkin vaikeampaa siksi, että nuo noin 80 syöpää aiheuttavaa, normaalista poikkeavaa geeniä voivat lopulta luoda kehossa hallitsemattoman yli 3000 geenin verkoston, jonka kaikki osat aiheuttavat ja levittävät pahanlaatuista sairautta.


Antineoplastonien tehtävä syöpäsolujen hallinnassa
Normaalista poikkeavien geenien hallitsemiseksi tarvitaan kaksi asiaa. Ensiksi, on pysäytettävä (sammutettava) ne geenit, jotka aiheuttavat onkogeeneiksi kutsuttujen syöpäsolujen kasvun kehossa. Toiseksi, on käynnistettävä syöpää vastaan taistelevat, kasvaimia tukahduttavat geenit. Tätä voi verrata kytkintauluun. Siinä on erilaisia kytkimiä, joilla kone käynnistetään ja pysäytetään. Kone voidaan pysäyttää kääntämällä toimintakytkin lepoasentoon ja käynnistää kääntämällä se toiminta-asentoon.

Ihmisen kehossa on vastaavanlaisia molekyylikytkimiä. Jotkut sammuttavat onkogeenejä ja toiset käynnistävät kasvaimia tukahduttavia geenejä. Näitä kytkimiä kutsutaan antineoplastoneiksi. Ne ovat veressä ja virtsassa luonnostaan esiintyviä peptidejä ja aminohappojohdannaisia, joita keho käyttää syöpäkasvun hallitsemiseen. Ne muodostavat biokemiallisen puolustusjärjestelmän, joka hallitsee syöpää, tuhoamatta normaaleja soluja. Nimi antineoplastonit johtuu niiden tehtävästä hallita neoplastisia eli syöpäsoluja.

Syövän hoitaminen merkitsee siis biokemiallisesti tuotettujen antineoplastoneiden käyttöä. Nämä antineoplastonit sammuttavat syöpää aiheuttavien geenien toiminnan ja käynnistävät syöpää tukahduttavien geenien toiminnan.

Koska antineoplastonien tehtävänä on saattaa geenitoiminta normaalille tasolle, ne vaikuttavat vain normaalista poikkeaviin kehon geeneihin. Ne sulkevat ylitoimintaiset geenit ja käynnistävät toimimattomat geenit. Ne eivät vaikuta normaaleihin soluihin, koska normaalin solun toimintaan ei tarvitse kajota. Toimintaa voidaan verrata lämpötilan säätämiseen talon eri huoneissa. Liian kylmien huoneiden termostaattia käännetään suuremmalle ja liian lämpimien huoneiden pienemmälle. Liian kuumat ja liian kylmät huoneet edustavat kehon normaalista poikkeavia soluja ja termostaatti edustaa antineoplastoneita, jotka kääntävät termostaattia joko suuremmalle tai pienemmälle, siis sammuttavat ylitoimintaiset geenit ja käynnistävät äänettömät geenit. Huone, jonka lämpötila on normaali, edustaa normaalia solua, johon antineoplastonit eivät kajoa.


Kuinka keksin antineoplastonit
Keksin antineoplastonit kauan sitten vuonna 1967 opiskellessani lääketiedettä. Olen sekä lääkäri että kemisti. Kemian tutkimuksissani keksin, että syöpäpotilaiden verestä puuttuu tiettyjä, meissä kaikissa olevia peptidejä, jotka suojaavat kehoamme syövältä. Eristin nämä peptidit ja testasin niitä MD Anderson Cancer Centerin tutkijoiden kanssa. Havaitsimme, että monet niistä tappoivat pahanlaatuisia syöpäsoluja, mutta eivät vahingoittaneet normaaleja soluja. Eristettyäni peptidit, määrittelin niiden kemiallisen rakenteen ja tuotin niitä synteettisesti (tavalla, jolla kaikki farmaseuttiset aineet yleensä kehitetään syöpäpotilaiden käyttöön). Näin alkoi työni antineoplastoneilla.


Antineoplastonien ja geeneihin kohdistuvan hoidon käyttäminen syöpähoidossa
Lääkärikollegojeni kanssa olen FDA:lta (Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto) saanut luvan käyttää antineoplastoneita klinikallani enimmäkseen kliinisissä kokeissa. Näissä kokeissa käyttämämme antineoplastonit kohdistuvat noin 100 ratkaisevasti syövän syntyyn vaikuttaneeseen geeniin. Olen todennut, että jos sammutan noin 100 geeniä, jotka saavat syövän kasvamaan, voin pysäyttää tuon syövän kasvun tai jopa eliminoida sen. Tämän saavuttamiseksi meidän on määriteltävä oikea geeniyhdistelmä jokaista potilasta varten.
Syöpähoidossa ollaan maailmanlaajuisesti siirtymässä geeneihin kohdistuvaan hoitoon luomalla kunkin potilaan geeneihin kohdistuvat hoidot. Nykyiset geeneihin kohdistuvat hoidot ovat kuitenkin melko alkeellisia: useimmat, kuten Avastin, toimivat vaikuttamalla yhteen ainoaan geeniin. Nämä hoidot voivat tehota jonkin aikaa, mutta ne eivät ole riittäviä syöpähoitoon, koska syövällä on verkosto, joka sisältää tuhansia geenejä (keskimäärin 2400) ohjaamassa geenejä, ja lopulta ne voittavat minkä tahansa, vain yhteen geeniin kohdistuvan hoidon vaikutukset. Olemme klinikallamme pari vuosikymmentä edellä niitä, jotka käyttävät geeneihin kohdistettua hoitoa. Lääkkeemme (antineoplastonit) vaikuttavat lähes 100 eri geeniin ja koostuvat luonnollisista kemikaaleista, jotka eivät vahingoita potilaan kehoa, kuten muut geeneihin kohdistuvat hoidot, joilla usein on normaaleihin soluihin kohdistuvia haittavaikutuksia.

Jos lääkärit käyttävät hoitoa, joka kohdistuu vain yhteen geeniin (nimeltä “driver”-onkogeeni), syöpäkasvainten kutistuminen on mahdollista. Valitettavasti nuo kasvaimet lopulta löytävät keinon tuon geenin kukistamiseksi. Syövässä on myös noin kaksitoista geenisignaalien pääväylää. Geenisignaalit ovat osa monimutkaista kommunikointijärjestelmää, joka ohjaa solujen aktiviteettia ja koordinoi solujen toimintaa. Jotta geeniterapia tehoaa, lääkäreiden on vaikutettava yksittäisten geenien lisäksi myös niiden kaikkiin väyliin, jotka niin ikään koostuvat lukuisista geeneistä. Ja tarina ei lopu tähän! Tämän haasteen lisäksi heidän on poistettava potilaidensa pahanlaatuiset kantasolut, jotka lisääntyvät ja tuottavat uusia syöpäsoluja. Asioita mutkistaa vielä se, että nämä pahanlaatuiset kantasolut ovat käytännössä kuolemattomia. Hoito edellyttää siis sellaisten antineoplastonyhdistelmien löytämistä, jotka vaikuttavat myös geenisignaalien väyliin ja tappavat pahanlaatuisia kantasoluja, vahingoittamatta normaaleja kantasoluja. Kun lääkärit onnistuvat tässä, potilaat voidaan parantaa.

Klinikallamme on antineoplastonlääkkeitä, jotka kohdistuvat kaikkiin näihin alueisiin. Jokainen potilas on kuitenkin yksilöllinen. Lisäksi syöpä voi muuttaa DNA:taan, joten työskentelemme aina muuttuvan kohteen kanssa. Nyt tiedemiehet ovat  selvittäneet, että syövässä voi olla jopa 3152 erilaista normaalista poikkeavaa geeniä ja että tämä luku kasvaa seuraavien parin vuoden aikana heidän löydettyään vielä uusia geenejä. Keskivertopotilaallani niitä on noin 80. Normaalista poikkeavia geeniyhdistelmiä on siis valtava määrä. Koska jokaisella potilaalla on ainutlaatuinen genomi, emme voi käyttää samaa hoitoa kaikille.

On korostettava, että vaikka potilailla on diagnosoitu samantyyppinen syöpä, nämä syövät aiheuttaneet normaalista poikkeavat geenit ovat erilaiset. Meidän on tunnistettava jokaisen potilaan yksilöllinen perimä ja koottava sen jälkeen paras syöpää aiheuttavat geenit neutraloiva lääkeyhdistelmä.

Hoidon kulku
Ennen uusien potilaiden saapumista klinikallemme, käymme läpi heidän sairauskertomuksensa varmistuaksemme, että voimme hoitaa heitä. Tänne tulee paljon ihmisiä muista osavaltioista, emmekä halua heidän matkustavan pitkiä matkoja, ellemme kykene auttamaan heitä. Tämä on hoitoprosessimme ensimmäinen vaihe. Sitten potilaat tulevat alustavaan konsultaatioomme, jonka jälkeen voimme yleensä aloittaa hoito-ohjelman. Olemme yhteistyössä myös heitä kotipaikkakunnillaan hoitavien lääkärien kanssa, koska nämä huolehtivat hoitosuunnitelmien toteuttamisesta kotona. Kun potilaat ovat noudattaneet ohjelmaansa kaksi tai kolme kuukautta, saatamme kutsua heidät uudelleen klinikalle päiväksi, jotta voimme tehdä tarvittavat säädöt heidän hoito-ohjelmiinsa. Pyrimme yhteistyöhön potilaiden onkologien kanssa.

Alustava konsultaatiomme sisältää veren syöpäsolujen testaamisen. Tulosten perusteella voimme määrittää potilaidemme merkittävimpien onkogeenien toiminnan. Näiden testien avulla saamme tarvitsemamme tiedot yleensä kahden päivän aikana ja voimme aloittaa hoidot pian tämän jälkeen. Joskus meidän on kuitenkin muutettava potilaiden hoitoja heidän näytteidensä lisätestauksen jälkeen.

Koepalan (biopsia, kudosnäyte) ottaminen on hyvä keino syöpäsolunäytteen saamiseksi, mutta kudosnäytteen tulosten saaminen kestää muutaman viikon. Ottaisin mieluummin kudosnäytteet verikokeilla. Nämä eivät kuitenkaan ole käytännöllisiä, koska useimmat potilaamme tarvitsevat hoitoa heti. Verikokeet voivat silti joskus olla hyödyllisempiä kuin kudosnäytteet, koska metastoituneen syövän jokaisella kasvaimella on erilainen genomi. Yhdestä kasvaimesta otettu näyte ei välttämättä kerro, mitä muualla kehossa tapahtuu eikä myöskään muiden kasvaimien hoitotavasta.

Yleensä pyrimme ottamaan kudosnäytteen kaikkien potilaidemme koko syöpägenomista ja testaamme proteiineja, joita tärkeimmät veressä esiintyvät onkogeenit tuottavat. Potilas ja hänen syöpänsä on profiloitava tarkasti molekyylitasolla, jotta voidaan tunnistaa syövän kasvua edistävät geenit ja ominaisuudet.

Edistyneimmissä syöpätestausmenetelmissä verestä eristetään varsinaisia syöpäsoluja sen sijaan, että tutkittaisiin onkogeenien tuotteita potilaan verinäytteistä. Me emme vielä käytä tätä teknologiaa. Todennäköisesti otamme sen käyttöön pian, koska sillä on mahdollista testata kypsien syöpäsolujen lisäksi myös pahanlaatuisia kantasoluja, joilla on erilainen genomi kuin kypsillä soluilla. Niinpä toistaiseksi otamme tavallisen verinäytteen, testaamme syöpäkudoksen (otamme kudosnäytteen) ja testaamme sitten potilaan onkogeenien ja antineoplastonlääkkeiden välisen yhteensopivuuden. Sitten määräämme lääkkeet, joiden tiedämme tappavan pahanlaatuiset, onkogeenejä kantavat solut.

Geeneihin kohdistuvien lääkkeiden valitseminen tarkasti riippuu kaikista seuraavista seikoista: tieto niistä lääkkeistä, joiden kliinisissä kokeissa osoitettiin tehoavan tiettyihin syöpiin, potilaan syöpägenomien kudos- ja verinäytteiden analyysin tulokset, tieto potilaan pääasiallisista syöpägeeneistä, tieto ajantasaisten kliinisten kokeiden algoritmeista vertailua ja taudin määrittämistä varten ja potilaan arvioiminen oikean tautivaihediagnoosin määrittämiseksi. Klinikkamme laatii parhaillaan tietokoneohjelmaa, joka suorittaa automaattisesti kaiken tarvittavan. Odotamme tämän uuden ohjelman valmistuvan maaliskuussa 2011. Tietokantamme päivitetään uuden ohjelman käyttöön päivittäin.
Kuten jo mainittiin, käytämme potilaalla noin 100-200 geeniin kohdistuvia lääkeyhdistelmiä ja lääkkeitä, jotka sulkevat syöpää edistävät normaalista poikkeavat geenit ja käynnistävät samalla syövältä suojaavat normaalit geenit. Tavallisesti nämä lääkkeet riittävät poistamaan kasvaimet noin 80 %:lla potilaista. Nämä ovat potilaita, joille perinteiset onkologit olivat sanoneet, että heille ei voitu tehdä muuta. Lopulla 20 %:lla potilaistamme hoito ei tehoa ja meidän on tehtävä geneettinen tutkimus uudelleen voidaksemme löytää heille erilaisen lääkeyhdistelmän. Joskus hoitomme eivät tehoa, koska syövät muuttuvat koko ajan ja syövän genomi saattaa kahden kuukauden kuluttua näyttää täysin erilaiselta kuin potilaan ensimmäisessä testissä.

Potilaiden geneettisten ominaisuuksien määrittäminen ja hoito-ohjelman suunnitteleminen vaatii paljon kokemusta ja harjoittelua. Meidän on löydettävä lääkkeet, jotka toimivat hyvin yhdessä, mutta eivät toisiaan vastaan. Jos geeneihin kohdistuvaa hoitoa toteuttavat lääkärit toimivat väärällä tavalla, syöpä saattaa levitä nopeammin. Siksi syövän genetiikan ymmärtämien on tärkeää. Tämä taito voidaan oppia. Olemme todenneet, että jos hoidamme potilaitamme oikein, he eivät kärsi haittavaikutuksista, heidän kasvaimensa katoavat ja syöpä ei uusiudu. Oikein toteutettuna syöpähoidon pitäisi olla tehokasta, eikä aiheuttaa haittavaikutuksia elimistössä.

Antineoplastisten ja geeneihin kohdistuvien lääkkeiden tyypit
Käytämme klinikallamme nyt kolmea eri antineoplastonvalmistetta, joista FDA on hyväksynyt yhden ja kaksi on hyväksyttävänä. Kahta antineoplastonia annetaan suonensisäisesti ja yhtä otetaan suun kautta. Suun kautta otettava antineoplaston on nimeltään fenyylibutyraatti (phenylbutyrate) ja kaksi muuta antineoplastonia ovat antineoplaston A10 ja AS2-1.

Vaikka FDA on hyväksynyt suun kautta nautittavan antineoplastonin käytettäväksi yleisesti vastaanotoilla, suonensisäisesti annettavat antineoplastonit on hyväksytty käyttöön vain kliinisissä kokeiluissa, joten käytämme suun kautta nautittavia lääkkeitä useammin, koska niiden käyttö on joustavampaa.

Antineoplastonien lisäksi annamme potilaillemme muita FDA:n hyväksymiä, geeneihin kohdistuvia lääkkeitä. Nämä eroavat antineoplastoneista siten, että ne tehoavat erilaisiin ja pienempiin geeniryhmiin kuin antineoplastonit (yleensä vain 1-14 geeniin verrattuna antineoplastoneihin, jotka voivat kohdistua jopa sataan geeniin).

Määrätessämme ohjelmaa yhdistämme valtaosalle potilaistamme fenyylibutyraatin muihin geeneihin kohdistuviin lääkkeisiin, jotka valitsemme potilaidemme genomianalyysin tulosten perusteella. Lähestymistapamme on hoitaa geeniyhdistelmiä, jotka aiheuttavat syöpää. Määrätessämme lääkkeitä huomioimme myös potilaiden syöpätyypit. Se on kuitenkin toisarvoista geenianalyysiin verrattuna.

Koska suun kautta nautittavien lääkkeiden annostus on merkittävästi alhaisempi kuin mitä potilaat saavat suonensisäisellä annostuksella, suun kautta annosteltu fenyylibutyraatti vaikuttaa käytännössä pienempään määrään geenejä kuin suonensisäisesti annetut antineoplastonit.  Meidän on vaikutettava 50-200 geeniin. Tämän toteuttamiseksi annamme potilaille monia lääkkeitä. Esimerkiksi rintasyöpää sairastavan naisen hoitoon tarvitaan ainakin 60 hänen geeniään. Suun kautta otettu fenyylibutyraatti vaikuttaisi niistä vain 43:een, joten lisäisimme hänen ohjelmaansa muita geeneihin kohdistuvia lääkkeitä, kuten vain yhteen geeniin tehoavan lapatinibin ja 14 geeniin tehoavan sorafenibin.

Näistä lääkkeistä FDA on hyväksynyt vain lapatinibin ja trastuzumabin rintasyövän hoitoon. Sorafenib on nyt hyväksytty munuais-, haima- ja maksasyöpään, mutta kahden seuraavan vuoden aikana se todennäköisesti hyväksytään myös rintasyöpään. Silti me saatamme valita fenyylibutyraatin ja sorafenibin reseptin ulkopuoliseen (off label) käyttöön rintasyövän hoidossa, koska potilaan genomianalyysi saattaa osoittaa niiden olevan tehokkain lääke tämän tyypin syöpään. Valtaosa geeneihin kohdistuvista lääkkeistä tehoaa vain pieneen määrään geenejä.

Lopulta potilaamme saattavat ottaa 3-5 eri lääkettä. Määräämämme yhdistelmä on jokaiselle erilainen, koska kunkin geneettinen ominaisuus on erilainen.
Muilla potilailla, vähemmistöllä, käytämme suonensisäisiä 94 geeniin vaikuttavia antineoplastoneita, jotka on hyväksytty kliinisiin tutkimuksiin. Vaikka näiden aineiden käyttö on tiukemmin säädeltyä, voimme antaa niitä potilaille, jotka ovat suostuneet näihin kokeiluihin. Yleensä annamme molempia suonensisäisiä antineoplastoneita (antineoplaston A10 ja AS2-1) potilaille samanaikaisesti lisäämättä muita syöpälääkkeitä heidän ohjelmaansa, koska FDA ei salli niitä suonensisäisten hoitojen yhteydessä. Tämä on valitettavaa, koska Japanissa antineoplastonhoitoa saavien potilaiden kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että suonensisäinen ja suun kautta nautittava antineoplastonyhdistelmä on tehokkain hoitostrategia.

Ihanteellisessa maailmassa käyttäisimme suonensisäisiä antineoplastoneita kaikilla potilaillamme suun kautta nautittavien geeneihin kohdistuvien aineiden lisäksi, koska kahden suonensisäisen antineoplastonin yhdistelmä vaikuttaisi noin 200 geeniin. FDA:n säännöksistä johtuen emme kuitenkaan saa tehdä näin, joten työskentelemme näiden rajojen puitteissa käyttäen resurssejamme parhain mahdollisin tavoin.

Arvioimme potilaitamme koko hoidon ajan seuraamalla heidän fyysistä tilaansa, mittaamalla kasvainten koon ja tarkistamalla heidän kasvaimensa aktiivisuutta osoittavan kasvainmarkkerinsa. Jos olemme valinneet oikeat lääkkeet, havaitsemme yleensä heidän kasvaintensa pienentyneen merkittävästi kahden kuukauden kuluessa, joten jatkamme noilla lääkkeillä, kunnes heidän kasvaimensa ovat hävinneet. Vaikka potilaamme viipyvät klinikallamme vain kaksi viikkoa, he jatkavat lääkkeittensä ottamista kotona oman onkologinsa seurannassa. Useimpien ihmisten kasvaimet ovat hävinneet 4-6 kuukauden kuluessa. 4-6 kuukauden kuluttua emme yleensä löydä jälkiä syövästä heidän keuhkoistaan, maksastaan tai muualta. Jos löydämme oikeat molekyylikytkimet, olemme jopa nähneet joidenkin kasvainten häviävän 3-4 viikossa. Kun kasvain häviää, emmekä löydä syöpää mistään, toteamme että potilaan hoitovaste on ollut täydellinen. Sitten siirrämme hänet ylläpito-ohjelmaan vielä 8-12 kuukaudeksi, estääksemme syövän uusiutumisen - tässä kaikki. Meillä on potilaita, jotka ovat eläneet ilman syöpää jo yli 20 vuotta.

Valtaosalla potilaistamme saamme hyviä tuloksia käyttämällä tätä lähestymistapaa. Onkologit voivat myös antaa tätä hoitoa, koska apteekeista saa nyt lähes 40 erilaista geeneihin kohdistuvaa lääkettä, jotka tehoavat syöpägeeneihin. Kolmen seuraavan vuoden kuluessa on arvion mukaan tarjolla ainakin sata erilaista lääkettä. Jos onkologit opettelevat käyttämään oikein tällaisia lääkkeitä, he voivat pelastaa paljon enemmän potilaita.

Antineoplastonien käyttö muissa sairauksissa
Klinikallamme käyttämämme antineoplastonlääkkeet voivat korjata lukuisia muita elimistön ongelmia. Ne voivat parantaa muita sairauksia, kuten MS-tauti ja punahukka (lupus). Olemme tehneet lyhyitä kliinisiä kokeita antineoplastonien käytöstä erilaisissa autoimmuunisairauksissa ja saaneet joitain kiinnostavia tuloksia, mutta nyt keskitymme edelleen käyttämään niitä syöpähoidossa. Jossain vaiheessa saatamme laajentaa työtämme muille lääketieteen aloille.

Ruokavalio- ja ravintolisäsuosituksia
Monet potilaamme ovat syövän ja aiempien hoitojen kuihduttamia, siksi klinikallamme on kaksi ravintoasiantuntijaa, jotka antavat ruokavalio- ja ravintolisäsuosituksia potilaiden kehon vahvistamiseksi. Suunnittelemme joillekin ihmisille suonensisäisiä ravinneohjelmia, joita he noudattavat hoitojensa alussa. Suunnittelemme kaikille potilaillemme myös yksilölliset ruokavaliot. Yhdelle potilaalle hyvä ei välttämättä ole hyvä toiselle. Ruokavalio-ohjelman määrittelyssä on huomioitava myös heidän nauttimansa lääkkeet, koska lääkkeillä ja ravintolisillä voi olla yhteisvaikutuksia.

Olemme myös kehittäneet antineoplastonhoitojamme tukevan ravintolisävalikoiman nimeltä Aminocare (www.aminocare.com). Se voi vähentää lääkkeiden sivuvaikutuksia ja parantaa normaalia kehontoimintaa. Nämä tuotteet tukevat immuniteettijärjestelmää, lisäävät kehon energiaa, suojaavat sitä toksisilta hyökkäyksiltä ja tukevat normaalia solunjakautumista.

Syövän ehkäiseminen ravintolisillä
Alkusyistä riippumatta, syöpä johtuu kuitenkin geenimuutoksista. Geeneihin kohdistuvat hoidot poistavat syövän, kun toiset hoidot tuhoavat syövän ohella myös kehon. Onneksi jotkin ravintolisät voivat myös säädellä geenien ilmentymistä. Syövälle alttiit ihmiset saattavat kyetä säätelemään geeniensä ilmentymistä, käyttämällä pelkästään ravintolisiä ja eivät siten ehkä tarvitsekaan lääkkeitä. Uskon, että tulevaisuus tuo tullessaan helppoja määritysmenetelmiä sen toteamiseksi, onko potilailla geeneissään epänormaaliuksia, jotka voivat johtaa syöpään. Tällöin lääkärit kykenevät tekemään erityisiä ruokavalio- ja ravintolisäsuosituksia, jotka normalisoivat potilaiden geenit ja estävät sairastumisen syöpään.

Syövän ehkäisyyn suosittelemiamme ravintolisiä ovat AminoCare A10 ja AminoCare Brain Longevity (www.pharmaceutical-sale.net) Ne ovat aminohappojohdannaisia (pienimolekyylinen peptidi), jotka on kehitetty vähentämään ikääntymisestä johtuvaa aivotoiminnan rappeutumista. Suosittelemme, että jokainen tiettyyn ikään tullut ottaisi näitä molempia syövän ehkäisemiseksi. Helpossa ohjelmassamme nautitaan vain muutama kapseli päivässä. Meillä on myös after-sun voide ja kosmeettinen voide, jotka suojaavat ihovaurioilta. Healthy Directions -yhtiö toimittaa kaikkia näitä.

Kehon puhdistukset
Puhdistuskuurit eivät ole välttämättömiä antineoplastonhoitojen kanssa, koska antineoplastonit edistävät syövän kuona-aineiden erittymistä munuaisten kautta (enin osa syövän kuona-aineista poistuu lopulta munuaisten kautta), joten ne poistuvat nopeasti kehosta. Potilaat eivät siis kärsi kuona-aineiden ja myrkkyjen aiheuttamista haittavaikutuksista.

Hoitotuloksia
Monet tavallisimpia syöpätyyppejä sairastavat potilaamme ovat saaneet positiivisia tuloksia aina, kun annamme heille oikean yhdistelmän geeneihin kohdistuvia lääkkeitä. Meillä on pitkä luettelo potilaillamme olleista eri syövistä ja jokaisen saavuttama vastetaso. Kaiken kaikkiaan monien pitkälle edenneiden syöpien vastetaso on 60 %. Potilaiden kasvaimet ovat siis kadonneet tai merkittävästi pienentyneet. Tämä vastetaso koskee kaikkia yleisiä syöpätyyppejä, muun muassa rinta-, eturauhas-, maksa-, paksusuoli- ja keuhkosyöpää. Joillakin syövillä on korkeampi vastetaso kuin toisilla, mutta yleensä onnistumisaste on 40-60 %. Tämä tilasto sisältää enimmäkseen ihmisiä, joille alkujaan annettiin terminaalidiagnoosi ja jotka tulivat luoksemme sen jälkeen, kun perinteiset hoidot olivat tuottaneet heille pettymyksen. Tietyn tyyppisissä aivokasvaimissa meillä on 60 %:n osittainen tai täydellinen vaste. Pahanlaatuisessa melanoomassa objektiivinen vaste on noin 40 %. Rintasyövässä objektiivinen vaste on noin 60 %. Objektiivinen tarkoittaa tässä, että potilaiden vaste hoitoon oli täydellinen, osittainen tai parantunut. Nämä termit on määritelty yksityiskohtaisemmin luvun lopussa olevassa kaaviossa “Yleisimpien syöpien vastevertailu”. Ehkä kolmanneksella muun tyyppisiä syöpiä sairastavista potilaistamme on täydellinen kasvainten remissio.

Yleensä meillä on paljon pitkän aikaa selvinneitä, koska olemme käyttäneet neoplastoneita kauan ja olemme voineet jäljittää potilaamme vuosien kuluessa. He ovat kaikki ihmisiä, joilla oli kerran parantumaton syöpä ja vaikeimman tyyppisiä pahoja kasvaimia, joita menneisyydessä kukaan ei ole kyennyt parantamaan. Me olemme kuitenkin kyenneet parantamaan monia heistä. Tarkoitan parantamisella sitä, että he ovat olleet vapaita kasvaimista jopa 20 vuotta. He elävät normaalia elämää eikä kukaan voi havaita, että heillä oli joskus syöpä, jonka piti tappaa heidät muutamassa kuukaudessa.

Työni osoittaa ensimmäisen kerran lääketieteen historiassa, että hoidolla on johdonmukaisesti kyetty parantamaan kasvaimia, joita ei voi hoitaa eikä leikata ja jotka sijaitsevat aivorungossa. Yleensä tämän syöpädiagnoosin saaneille ihmisille annetaan kolme kuukautta elinaikaa. Meillä on kuitenkin yksi potilas, jolla oli tämä kasvain ja joka 23 vuotta myöhemmin on edelleen elossa, täysin terveenä. Tällaiset ihmiset ottivat antineoplastoneita normaalin ajan, esimerkiksi vuoden tai puolitoista vuotta, ennen kuin he paranivat ja unohtivat syöpänsä. Nyt he ovat valmistumassa yliopistosta, ovat perheellisiä, käyvät työssä ja viettävät onnellista, normaalia elämää.

Olen harjoittanut lääkärin ammattia 44 vuotta ja käyttänyt antineoplastonhoitoa 34 vuotta.  Meillä on potilaita, jotka 27 vuoden seurannan jälkeen voivat edelleen hyvin. Tällaiset tapaukset eivät ole meillä harvinaisia.

Muiden lääkärien kouluttaminen antineoplastonhoidon käyttämiseen
Työllistän klinikallani 130 ihmistä, joista kaksi kuuluu maan huippuonkologeihin. He ovat aikaisemmin olleet johtavien lääketieteen oppilaitosten johtavia jäseniä Yhdysvalloissa.  En siis tee tätä työtä yksin. Klinikkamme päärakennus on noin 9300 neliömetriä ja 4600 neliömetrin lisärakennus sisältää suuria FDA:n tarkastamia tutkimus- ja lääketiloja. Se ei ole pieni lääkärin vastaanottohuone vaan enemmän kuin 21 vastaanottoa yhdessä. Olen henkilökohtaisesti kouluttanut kaikki täällä kanssani työskentelevät lääkärit.

Tällaisen kohdistetun geeniterapian oppiminen vaatii paljon harjoitusta, mutta kuka tahansa sen oppimisesta kiinnostunut lääkäri voi tulla mukaan ja työskennellä klinikallamme. Sitten he vievät uuden tiedon mukanaan omille klinikoilleen kotiseuduilleen.
Antineoplastonien idea on leviämässä, mutta toistaiseksi ainoastaan parhaiten syöpähoidoista ajan tasalla olevat onkologit tietävät niistä. Artikkelissaan Breaking Cancer’s Gene Code Bernadine Healy, MD, (US News and World Report, 23. lokakuuta 2008) arvioi, että kestää noin 30 vuotta saada lääkärien enemmistö vakuuttuneeksi geeneihin kohdistettavien lääkkeiden eduista. Tämä on valitettavaa, mutta on monia merkittäviä onkologeja, jotka alkavat lämmetä ajatukselle. He ovat kiinnostuneita työstämme, koska näkevät klinikallamme saadut hyvät tulokset. Meidän on käännytettävä heidät yksi kerrallaan.

Olemme kouluttaneet myös monia muiden maiden lääkäreitä. Muun muassa japanilaisia lääkäreitä matkustaa tänne oppimaan hoitojen toteuttamista ja sitten he palaavat kotiin. Joskus lähetämme lääkäreitämme muihin maihin kouluttamaan. Japanissa on klinikka, jossa potilaita hoidetaan menetelmillämme. Siellä on tehty kliinisiä kokeita ja todettu, että potilaiden viiden vuoden selviytymisaste on antineoplastonhoidolla noussut 62 prosenttiin, kun selviytymisaste perinteisellä kemoterapialla on 34 prosenttia. Antineoplastonhoito laajentuu moniin maihin sitä mukaa, kun kutsun lääkäreitä kaikkialta maailmasta klinikallemme ja opetan heille hoidon.

Syövänhoidon parantaminen
Toivon todella, että antineoplastonhoidosta tulee suosittu, koska sillä voidaan pelastaa monien henki ja säästää myös paljon rahaa koko Yhdysvalloissa. Nykyiset perinteiset hoidot ovat kalliita ja kaikki potilaat saavat samat vakiohoidot syöpiinsä. Nämä hoidot tehoavat vain pieneen ihmismäärään. Ennen hoitojen määräämistä pitkälle edenneisiin syöpiin, lääkäreiden tulisi tehdä testejä määritelläkseen, soveltuuko tietty hoito heidän potilailleen. Potilaat saattavat käyttää alle tuhat dollaria testaukseen (eli sen määrittämiseen, vaikuttaako tietty kemoterapialääke heidän syöpäänsä), mutta silloin heiltä (potilailta, vakuutusyhtiöiltä) säästyisi tuhansia dollareita kuukaudessa hoidoissa, koska kemoterapialääkkeet ovat hyvin kalliita.

Lääkäreillä pitää olla aikaa miettiä, mitkä hoidot toimivat heidän potilaillaan, koska muuten me yhteisönä joudumme edelleen käyttämään triljoonia dollareita turhaan ja potilaiden kärsimys jatkuu väärin määrättyjen lääkkeiden takia. Lääkäreiden on kohdistettava resurssinsa oikeiden kanavien kautta ja tunnistettava ne potilaat, jotka todella hyötyvät erilaisista lääkkeistä. Jos he voisivat toimia näin, useimmilla ihmisillä olisi mahdollisuus saada lääkehoitoa, ja hoidon kokonaishinta olisi paljon alempi. Uskon, että tulevaisuudessa lääkärit räätälöivät hoitonsa yksilöllisesti sen sijaan, että ottavat yksi-koko-sopii-kaikille -asenteen lääketieteeseen. Uskon myös, että hoidot suunnitellaan tietokoneella ja teknologia tulee osoittamaan lääkkeet, jotka sulkevat pahat geenit kuin myös ne, jotka käynnistävät hyvät geenit.

Perinteisen onkologian ongelma
Useimmat onkologit työskentelevät kuin robotit. He antavat kaikille potilailleen saman hoidon. Siitä ei ole hyötyä, koska jokainen potilas on ainutlaatuinen ja jokaisen tarpeet ovat erilaiset. Alkuvaiheen syöpää sairastavat potilaat voivat mahdollisesti välttää kemoterapian, jos geneettinen testaus osoittaa, että he eivät selviydy siitä. On kuitenkin vaikea esittää yleisväittämiä eri syövänhoitomenetelmien tehokkuudesta, koska se, mikä tehoaa yhden potilaan syöpään ei ehkä tehoakaan jollakin toisella.

Onkologit on koulutettu uskomaan, että sädehoito, kemoterapia ja leikkaus ovat ainoat keinot hoitaa syöpää. Jos he oivaltaisivat, että on olemassa toinen maailmankaikkeus, jossa on geeneihin tehoavia hoitoja, he ehkä haluaisivat käyttää niitä. Useimmat eivät tule kuitenkaan edes ajatelleeksi näitä vaihtoehtoisia hoitoja. He käyttävät samoja vakiohoitoja kaikilla ja näkevät potilaittensa vastaavan noihin hoitoihin lyhyen ajan, ennen potilaan kuolemaa. Tämä on hyvin masentava käytäntö. Useimmilla heistä ei ole pienintäkään käsitystä siitä, mitä pitäisi tehdä. Jos he tietävät ja kokeilevat tätä erilaista lähestymistapaa, heidät leimataan joskus puoskareiksi tai huijareiksi. Kuitenkin, kun he saavat tietää totuuden, alkaa tapahtua edistystä. Uskon, että meidän on vain tuotava heille oikea tieto. Usein meidän on kuitenkin käännytettävä heidät yksitellen.

Milloin perinteistä lääketiedettä voidaan käyttää syöpähoitoon
Kemoterapialla, sädehoidolla ja kirurgialla saattaa olla sija syöpähoidossa.
Sädehoito voi olla aiheellinen, jos potilaalla on esimerkiksi kasvain, joka painaa selkärankanikamaa aiheuttaen välittömän selkänikaman murtumisvaaran. Pienet kemoterapia-annokset voivat tehota melko hyvin geeneihin kohdistuvan hoidon kanssa, mutta pitkälle edenneen syövän ainoana hoitona kemoterapian vaikutukset ovat vain tilapäisiä. Jos potilailla on etäpesäkkeitä, sen vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja se aiheuttaa paljon toksisuutta.
Useimmat potilaamme ovat jo käyneet läpi kemoterapian ja muita perinteisiä hoitoja tuloksetta, joten heille ei anneta näitä hoitoja geeneihin kohdistuvan hoidon aikana. Elleivät he ole vielä kokeilleet ja haluaisivat joka tapauksessa saada geeneihin kohdistuvan hoidon lisäksi kemoterapiaa, me voimme yhdistää sen heidän hoitosuunnitelmaansa. Määräisimme pienempiä antineoplastonannoksia, koska ne toimivat synergeettisesti kemoterapian kanssa. Useimmissa tapauksissa potilaittemme vaihtoehdot ovat rajalliset ja heidän kohdallaan ratkaisut ovat yksinkertaisia, koska päästyään hoitoomme, he ovat jo saaneet sädehoitoa ja kemoterapiaa eikä kumpikaan ole saanut aikaan hoitovastetta.

Geeneihin kohdistuvien hoitojen sivuvaikutukset
Joillakin geeneihin kohdistuvilla hoidoilla on sivuvaikutuksia, jotka liittyvät nopeaan hoitovasteeseen. Jos hoitovaste on nopea, voi ilmetä esimerkiksi ihottumaa. Se ei ole allerginen reaktio vaan vain ihottuma, joka johtuu hoidon nopeasta vaikutuksesta. Onneksi olemme keksineet erityisen voiteen, joka voi vähentää tällaisia reaktioita niin, että potilaat kykenevät jatkamaan hoitojaan keskeytyksettä. Joidenkin potilaiden verenpaine saattaa nousta. Katsomme sen johtuvan nopeasta vasteesta hoitoon, joten määräämme potilaillemme ruokavalion ja lääkkeitä verenpaineen alentamiseen. Tällaisessa ruokavaliossa saattaa olla esimerkiksi vähän natriumia, paljon kalaöljyä ja sardiineja. Teemme näin, jotta kaikki potilaamme voivat jatkaa hoitojaan keskeytyksettä. Useimmat potilaat eivät kuitenkaan saa sivuvaikutuksia hoidoistamme. Kaikki lääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, mutta ne voidaan välttää aloittamalla pienellä annostuksella ja/tai antamalle heille erilainen lääke, jos he sietävät huonosti ensimmäistä.

Parantumiseen vaikuttavia tekijöitä
Stressillä on suuri vaikutus kehomme kykyyn parantua. On hyvin tärkeää, että potilaat saavat vahvan tuen omaisiltaan, mutta valitettavasti näin ei aina tapahdu. Meillä on esimerkiksi tilanteita, jossa perheenjäsenet tiedostamattomalla tasolla antavat vaikutelman, että he odottavat syöpäpotilaan kuolemaa. Tällaisen ilmapiirin vallitessa, ihmisen on vaikea saada hyviä tuloksia hoidostaan. Esimerkkinä voisi olla varakas 75-vuotias herra, jolla on nuori ja kaunis 27-vuotias vaimo, joka ilmeisesti odottaa miehensä kuolemaa päästäkseen käsiksi tämän rahoihin. Luonnollisestikaan emme kohtaa tällaista usein, mutta näin tapahtuu, erityisesti tilanteissa, joissa huomattavassa asemassa olevat miehet menevät naimisiin nuoremman naisen kanssa. Päällisin puolin vaimot antavat sellaisen vaikutelman, että he haluavat pelastaa aviomiehensä, mutta muutamien viikkojen kuluttua havaitsemme, että todellisuudessa he vain antavat tämän mennä. Useimmissa tapauksissa potilaamme saavat kuitenkin suurta tukea ystäviltään ja perheenjäseniltään.

Kuinka perhe ja ystävät voivat tukea syöpää sairastavia läheisiään
Perhe ja ystävät voivat parhaiten tukea läheisiään tarjoamalla näille tukea samassa määrin kuin mitä he antaisivat muissakin elämäntilanteissa. Omaiset saattavat esimerkiksi auttaa läheistään voittamaan masennuksen. Tai he voivat jäädä hänen luokseen Houstoniin, kun hän tulee tänne hoitoon kahdeksi tai kolmeksi viikoksi. Tällainen tuki auttaa syöpäsairaita saavuttamaan parhaat mahdolliset hoitotulokset.

Parantumisen esteitä
Suurimpia esteitä parantumisen tiellä on puute tehokkaan valistuksen antamisesta potilaille hoidoista. Ellemme pysty poistamaan tätä puutetta, he eivät saa hyviä hoitotuloksia. Pitkälle edennyttä syöpää sairastavan tarvitsee esimerkiksi ymmärtää, että syövästä ei pääse eroon vain yhdellä ainoalla syöpälääkkeellä. On käytettävä lääkeyhdistelmää ja noita lääkkeitä on säädeltävä tai kenties vaihdettava parin kuukauden kuluttua. Joskus potilaat pyrkivät säästämään rahaa, koska he ajattelevat, “Miksi ottaa neljää lääkettä, kun voin ottaa yhtä?” Kun he päättävät ottaa vain yhtä lääkettä, heidän syöpänsä voi vastata tuohon lääkkeeseen jonkin aikaa, mutta lopulta se on riittämätön ja heidän syöpänsä etenee.

Meille tulee potilaita joka puolelta maailmaa. Joskus he saavat tukea onkologeiltaan hoidoissa, joita he saavat täällä ja toisinaan eivät. Onkologit, jotka eivät tue potilaidensa hoitoa, saattavat käskeä potilaitaan ottamaan vain yhtä lääkettä määräämämme neljän sijasta. Jos potilaat tekevät näin, hyvää hoitovastetta ei synny. Vaikka he aluksi vastasivat hoitoon, he lopettavat ohjelmamme, ja edistyminen pysähtyy. Tällaista tapahtuu Kanadassa, missä potilailla ei ole niin paljon vapautta lääkkeiden valinnassa kuin muissa maissa, ja lääkäreillä on taipumus estää heitä ottamasta kaikkia määrättyjä lääkkeitä. Tämä voi olla esteenä potilaidemme parantumiselle. Siksi on hyvin tärkeää, että koulutamme heitä. Meillä on joka viikko kolme seminaaria, joissa annamme hoitokoulutusta sekä potilaille että lääkäreille, jotta he tietävät, miksi meidän on käytettävä erilaisia lääkeyhdistelmiä. Jos voimme kouluttaa heidät ja he käyvät loppuun hoito-ohjelmansa, saamme hyviä tuloksia.

Hoitojen vakuutussuoja
Monet vakuutusyhtiöt korvaavat hoitomme, mutta korvaus riippuu potilaan vakuutussuunnitelmasta. Meillä on potilaita, jotka maksavat nolla dollaria taskustaan, kun toiset puolestaan käyttävät paljon omia rahojaan. Meillä on erittäin hyvä sairausvakuutusosasto, joka arvioi nämä seikat.

Yhdysvaltain syöpähoitopolitiikka ja taisteluni FDA:n kanssa
Esittelen onnistuneita tapausselostuksiani kaikkialla maailmassa ja FDA on arvioinut ne kaikki. Työtäni siis kontrolloidaan ja seurataan huolellisesti. Meillä on paljon onnistuneita tapauksia, jotka FDA on dokumentoinut, mutta joskus tarvitaan vain yksi onnistunut tapaus vallankumouksen syntymiseen—ja kerran se tapahtui.

Noin 140 vuotta sitten ranskalainen Louis Pasteur onnistui parantamaan pojan, jolla oli hirveä aivosairaus, vesikauhu. Hän kehitti vesikauhurokotteen ja poika parani, ja Pasteurin rokote muutti lääketieteen historian. Olemme parantaneet klinikallamme monia niin sanottuja parantumattomia aivosairauksia, mutta tukemisen sijaan hallitus on taistellut meitä vastaan alusta alkaen. Kaikki yrittävät edelleen päästä meistä eroon sen sijaan, että antaisivat meille kaiken tuen, minkä voivat, jotta voimme pelastaa tuhansia lapsia parantumattomista aivokasvaimista.

Voitteko kuvitella? Lääketiede Yhdysvalloissa on muuttunut totalitaariseksi. Sitä hallitsevat byrokraatit. Lääkäreillä ei ole mitään sanottavaa potilaittensa hoidossa. Ihminen on asetettu viimeiseksi ja sen tuloksena syöpähoito ei ole kehittynyt. Lääkäreiden työilmapiiri on tässä maassa niin rajoittava ja tukahduttava, että heidän on mahdoton harjoittaa lääketiedettä tavalla, joka ottaa huomioon potilaan parhaan. Tämä on valitettavaa, mutta tällaisessa maassa me nyt elämme.

Muissa maissa tilanne on jonkin verran erilainen. Sanotaan, että Japanissa kaikkia kontrolloidaan, mutta lääketieteessä heidän lääkäreillään on enemmän vapautta kuin Yhdysvaltain lääkäreillä. Jos Japanissa toimiva lääkäri sanoo, että jossain päin maailmaa on lääke, joka voi auttaa hänen potilaitaan, Japanin hallitus tekee kaiken mahdollisen auttaakseen tätä lääkäriä lääkkeen hankkimisessa. Yhdysvalloissa sen sijaan, unohtakaa koko juttu! He pakottavat sinut kokeilemaan ensin sädehoitoa ja kemoterapiaa, jotka aiheuttavat vain paljon sivuvaikutuksia.

Dokumentti nimeltä “Burzynski, The Movie” esittää minun kokemukseni FDA:sta. Sitä esitetään suurissa elokuvateattereissa ympäri maata. (Artikkelin kirjoittajan huomautus: dokumentin kirjautumisrivi kuuluu: “Burzynski-dokumentti paljastaa, kuinka uranuurtajalääkäri ja biokemian tohtori keksi geneettisen mekanismin useimpien ihmisen syöpien hoitoon ja paljastaa korruptoituneen lääketeollisuuden epäonnistuneet yritykset sulkea hänet vankilaan ja samalla varastaa hänen henkiä pelastavan keksintönsä”). Tämä produktio on jo saanut muutamia palkintoja dokumenttifilmien festivaaleilla. Siinä paljastetaan kokonaisuudessaan FDA:n minuun kohdistama vaino, jota jouduin kestämään, kun selvisi, että olin kehittänyt toimivan syöpähoidon. Kukaan lääketieteen historiassa ei ole joutunut kärsimään niin paljon vainoa kuin me (klinikallamme) hallituksen tajuttua, että meillä oli sellaista, mikä voisi täysin muuttaa syöpähoidon suunnan lopullisesti. He tiesivät, että tarjosin tehokasta syöpähoitoa, koska he valvoivat kliinisiä kokeita ja näkivät, että hoitoni tehosi. Hoitojeni hyväksymisen sijaan he (FDA:n toimijat) punoivat salajuonen lääkeyhtiöiden kanssa, saattaakseen minut elinkautiseen vankeuteen, jotta he voisivat varastaa antineoplastonpatenttini. Taisteluni Liittovaltion hallitusta vastaan kesti 14 vuotta, mutta lopulta voitin taistelun.

Olemme nyt onnistuneet luomaan toimivan suhteen FDA:han. Onneksi FDA:ssa minun vainoamistani yrittäneet eivät enää kuulu hallitukseen. He löysivät vähemmän merkittävät paikat lääkeyhtiöissä (joten heille ei käynyt kuinkaan), mutta edelleen kohtaamme häirintää paikallisella ja valtiollisella tasolla. Tämä siksi, että muut onkologit eivät ymmärrä mitä teemme. He kokevat meidät kilpailijoina ja haluaisivat siksi päästä meistä eroon. Saamme tuloksia, joista he voivat vain uneksia. Taaskin uskon, että lopulta voitamme, koska lääketiede on muuttumassa kaikkialla maailmassa, ja yhä useampi lääkäri oppii tämän hoidon. Muutaman vuoden kuluttua ihmiset sanovat, että se, mitä teen, on ilmeisesti tehokasta, eikä antineoplastonhoito ole enää “vaihtoehtoista” lääketiedettä. FDA:n minuun kohdistama monivuotinen vainoaminen on valitettavaa, mutta uskoin aina olevani oikeassa, joten en milloinkaan luovuttanut. Miksi antaisin periksi ihmisille, jotka vain haluavat varastaa minulta ja tehdä rahaa? Uskoin, että lopulta oikea idea—minun—voittaa. Olen aina uskonut niin. Nyt on kyse siitä, kuinka välittää viesti Amerikan kansalle. Se on vaikeaa. Ihmiset ovat yleensä väsyneitä ja heillä on paljon ongelmia, joten ei ole helppo saada heitä ajattelemaan uusia asioita.  Mutta heti, kun kykenemme selittämään enemmistölle antineoplastonien ytimen, voittomme on käsittääkseni vain ajan kysymys.

Valitettavasti kuka tahansa ei voi nykyisin tulla vastaanotollemme. Liittovaltion säädökset vaativat, että varhaisvaiheen syöpäpotilaat saavat  perinteistä “vakiohoitoa”. Osittain tästä johtuu, että emme hoida monia varhaisvaiheen syöpäpotilaita. Meillä ei ole paljon pelivaraa heidän hoitovaihtoehtojensa suhteen. Lääkärit voivat saada helposti haasteen väärinkäytöksestä, jos eivät suosittele vakiohoitoa potilailleen (yleensä kemoterapiaa ja sädehoitoa). Tämä saattaa meidät vaikeaan tilanteeseen. Lääkäreillä ei ole paljonkaan vapautta toteuttaa hoitoja haluamallaan tavalla. Lääketieteen byrokraatit sanovat, “Näin teidän on hoidettava tämän tyyppistä syöpää ja jos hoidatte jollain muulla tavalla, teitä rangaistaan.”

Saamme käyttää antineoplastonhoitoja klinikallamme vain potilailla, joita ei voi parantaa vakiomuotoisilla, perinteisillä menetelmillä. Näille ihmisille on jo sanottu, että heille ei voida tehdä mitään muuta. Mutta jos varhaisvaiheen syöpäpotilas ei halua kemoterapiaa, vaan pitää parempana meidän hoitoamme, tilanne voi olla meille vaikea. Joissain tapauksissa meidän on hankittava juridisia neuvoja ratkaistaksemme, voimmeko hoitaa heitä vai ei. On tieteellisiä keinoja tunnistaa, tulisiko heidän saada kemoterapiaa vai ei. Jos he voivat todistaa, että kemoterapia ei hyödyttäisi heitä, meidän saattaa olla mahdollista hoitaa heitä. Klinikallamme voimme esimerkiksi testata varhaisvaiheen rintasyöpää sairastavien naisten onkogeenit ja näiden onkogeenien perusteella määrittää, hyödyttäisikö kemoterapia heitä vai ei.

Jos siis olet potilas tässä maassa ja sinulla on varhaisvaiheen syöpä, neuvoisin sinua menemään ensin onkologisi vastaanotolle. Jos syöpäsi on levinnyt (kuten useimmiten on), tilanne on erilainen, koska metastoituneita syöpiä ei yleensä voi parantaa perinteisen lääketieteen keinoin.

Syöpähoidon tulevaisuus
Nykyajan lääketieteessä kaikki muuttuu nopeasti. Jos tarkastelette lääketeollisuuden viiden viimeisimmän vuoden liiketoimintaraportteja, niiden mukaan 76 % syövänhoidoista kohdistuu geeneihin ja vain neljännes markkinoista on sädehoidolla ja kemoterapialla. Kemoterapia ja sädehoito jäävät vähitellen sivuun. Niiden tilalle tulee tehokkaampia hoitoja, lääkäreiden toiveista huolimatta. Onkologit haluaisivat tietenkin käyttää hoitoja ja lääkkeitä, joita he ovat oppineet käyttämään, mutta taloudelliset seikat saattavat pakottaa heidät käyttämään muunlaisia lääkkeitä. Nyt näyttää selkeästi siltä, että seuraavien vuosien kuluessa kemoterapia ja sädehoito väistyvät käytöstä ja niiden osuus tulee lopulta olemaan noin 25 % syöpähoidon markkinoista. Tämä on taloustieteilijöiden ennuste, joten näin todennäköisimmin tapahtuu. Joka tapauksessa sädehoitoa ja kemoterapiaa tulisi käyttää vain helposti hoidettavissa syövissä, jolloin tuloksena olisi todennäköisesti parantuminen. Joka vuosi noin kaksi miljoonaa ihmistä maailmassa kuolee kolmeen syöpätyyppiin: paksusuolen-, keuhko- ja maksasyöpään. Kuinka moni näistä kahdesta miljoonasta ihmisestä voidaan pelastaa kemoterapialla ja sädehoidolla? Ehkä vain sata! Jos potilailla on jokin näistä pitkälle edenneistä syövistä, perinteisistä hoidoista ei ole paljon apua. Mutta tulevaisuus muuttuu silmiemme edessä ja se on tärkeää.

Loppusanat
Ihmisten pitäisi tietää, että monet pitkälle edenneistä syöpätapauksista voidaan nyt parantaa. On hyvin tärkeää, että potilaat saavat valistusta sairauksistaan. On myös tärkeää, että heidän lääkärinsä ovat ajan tasalla syöpätutkimuksen viimeisimmästä kehityksestä. On mahdollista, että tällä hetkellä parantumattomia syöpiä sairastaville ihmisille on tarjolla parannuskeinoja lähitulevaisuudessa. Jos he kykenevät tällä välin vakauttamaan syöpänsä, he saattavat selvitä siihen asti, kunnes uusi hoito on saatavilla.

Hyödyllisiä nettisivuja

    Dr. Burzynski’s cancer clinic:      www.cancermed.com
    Burzynski Research Institute:     www.burzynski.com
    Documentary film:                      www.burzynskimovie.com

Contact Information
Stanislaw Burzynski, MD, PhD
Burzynski Clinic
9432 Katy Freeway
Houston, Texas 77055
Phone: 713.335.5697
Toll-Free: 800.714.7181
Fax: 713.935.0649

Scheduling & Information (USA): info@burzynskiclinic.com
International Patients (outside USA): patients.int@burzynskiclinic.com
Marketing and Public Relations: marketing@burzynskiclinic.com
Cancer Information Specialist: 800.714.7181
International Callers: +1.713.335.5697

* * *

FDA:n ja Liittovaltion Burzynskiin kohdistama vaino kesti 14 vuotta. DVD (1 t 48 min) näistä oikeudenkäynneistä on katsottavissa www.burzynskimovie.com  Filmiskriptin suomennos löytyy täältä.

Burzynski-DVD on tilattavissa lootuskirja@kolumbus.fi kirjemaksun hintaan (suomentaja).





Määritelmiä

OR, objective response - OV, objektiivinen vaste. OV sisältää: täydellinen vaste, osittainen vaste, sekalainen vaste & paraneminen
CR, complete response - TV, täydellinen vaste. Kaikkien syövän merkkien täydellinen katoaminen vastauksena neljän tai useamman viikon hoitoon.
PR, partial response - OV, osittainen vaste. Kasvainten koon pienentyminen yli 50 % (kasvainten poikkileikkausalueen summa) vastauksena neljän tai useamman viikon hoitoon.
MR, mixed Response - SV, sekalainen vaste. Kasvainten koon merkittävä pienentyminen (yli 25 %) joidenkin muiden kasvainten suurentuessa samanaikaisesti.
IM, improvement - P, paraneminen (improvement). Kasvainten koon pienentyminen, jota ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu seurannan toisella radiologisella mittauksella.
SD, stable disease - VS, vakaa sairaus. Kasvainten koko ei ole pienentynyt eikä suurentunut. Edistystä ei ole tapahtunut vastauksena 12 tai useamman viikon hoitoon.
PD, progressive disease - ES, etenevä sairaus. Kasvainten koon (kasvainten poikkileikkausalueen summa) suureneminen yli 50 %:lla vastauksena 4:n tai useamman viikon hoitoon.
EP, evaluable patients - AKP, arviontikelpoiset potilaat. Potilaat, jotka pysyvät hoidossa kyllin kauan, jotta objektiivinen arviointi vasteeseen on mahdollista.

Suomennos Jussi Yli-Panula
lootuskirja@kolumbus.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti