D-vitamiinipuutoksen hoito

Menetelmäni D-vitamiinin puutoksen hoidossa (Sarfraz Zaidi: Power of Vitmin D)

15 viime vuoden aikana olen hoitanut tuhansia potilaita, joilla on D-vitamiinin puutos. Omien kliinisten havaintojeni perusteella olen kehittänyt erityisen, tieteellisen ja kuitenkin käytännöllisen hoitomenetelmän, joka toimii hyvin potilaillani. Hoitoni D-vitamiinin puutokseen on seuraava

1. D-vitamiinitilan arvioiminen
Ensiksi, arvioin ja hoidan jokaisen yksilöllisesti. Tilaan 25 (OH) D-vitamiiniveriarvon määritelläkseni D-vitamiinitilan. Tämä ilmaisee tarkasti kaikkien muuttuvien tekijöiden vaikutuksen kuten maantieteellisen sijainnin, vuoden ajan, etnisyyden, työskentelytapojen, ruokailutottumusten, ulkoilun ja aurinkovoiteiden käytön. Ilman arvailua. Ilman sokkona tehtyjä suosituksia. Mielestäni tämä on tieteellisin menetelmä määritellä D-vitamiinitila!

2. optimaali D-vitamiinitaso
Laboratoriokokeiden jälkeen keskustelen tuloksista potilaitteni kansa.
25 (OH) D-vitamiinitason tulisi olla vähintään 75 nmol/l. Laajan kokemukseni perusteella käsitykseni on, että optimaali 25 (OH) D-vitamiinitaso on 125-250 nmol/l. Mielestäni tämä D-vitamiinipitoisuus on tärkeä vahvalle luustolle, immuniteetin parantamiselle, kipujen hoitoon, krooniseen väsymykseen ja syövän, sydäntaudin, osteoporoosin, hammasten lohkeamisen, diabeteksen, korkean verenpaineen, munuaistaudin, masennuksen ja muistin hoitoon.

3. optimaalin D-vitamiinitason saavuttaminen
Keskustelen jokaisen potilaan kanssa eri vaihtoehdoista, joita he voivat käyttää saavuttaakseen optimaalin D-vitamiinitason. D-vitamiinin lähteitä ovat aurinko, ravinto, D-vitamiiniravintolisät ja ultraviolettilamput.

Keskivertoihmisen ei ole mahdollista saada hyvä D-vitamiinitaso pelkästään auringosta tai ruoasta. Kokemukseni mukaan kaukasialaisen pitää olla uimapuvussa etelä-Kalifornian auringossa noin kaksi tuntia päivässä saadakseen hyvän D-vitamiinitason. Mustaihoisen tulisi olla auringossa noin kymmenen tuntia päivässä. Kuinka monella ihmisellä on mahdollisuus tällaiseen elämäntapaan ympäri vuoden?

Pitkän urani aikana olen tavannut vain yhden ihmisen, jonka D-vitamiinitaso oli hyvä eli yli 125 nmol/l ilman, että hän otti D-vitamiinia ravintolisänä. Hän oli vaaleaihoinen hengenpelastaja, joka vietti auringossa noin neljä tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Tämä määrä aurinkoa ei ole vain epäkäytännöllistä vaan myös epäviisasta. Se lisää merkittävästi ihosyövän riskiä, erityisesti vaaleaihoisilla.

Mietipä tätä: 2,5 desissä on vain 2,5 mikrogrammaa D-vitamiinia. Sinun olisi juotava 10-20 desiä päivässä saadaksesi hyvän D-vitamiinitason. Tämä ei ole vain epäkäytännöllistä vaan myös epäviisasta. Kuvittele minkä määrän kaloreita, LDL-kolesterolia (huono kolesteroli) ja sokeria saisit näin valtavasta maitomäärästä.
 D-vitamiinilla vahvistettu annos muroja sisältää noin 1-2 mikrogrammaa D-vitamiinia. Voit kuvitella kuinka paljon muroja sinun olisi syötävä saadaksesi hyvän D-vitamiinitason. Näin suurella muromäärällä on monia negatiivisia seurauksia.

Käytännölliseltä kannalta katsottuna suosittelen, että käytät kolmea D-vitamiinilähdettä: aurinko, ravinto ja D-vitamiiniravintolisät. En milloinkaan turvaudu ultraviolettilamppuihin, jotka ovat kalliita ja kokemukseni mukaan tarpeettomia.

Auringonvalo
Aurinko on erinomainen D-vitamiinin lähde, mutta se aiheuttaa myös ihosyöpää. (Käsitys, että auringonotto aiheuttaa ihosyöpiä näyttää olevan kiistanalainen asiantuntijoidenkin keskuudessa. Tästä lisää tuonnempana. suom. huom.)

Järkevä suhde auringonottoon
Nykymaailmassa ei voi saada riittävästi D-vitamiinia auringosta. Olisi kuitenkin pyrittävä ottamaan osa D-vitamiinista auringosta.

Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon aurinkoa polttamatta ihoa.
On paljon epätietoisuutta auringon saannista, ihosyövästä ja aurinkovoiteiden kätöstä. Melanooma on hengenvaarallisin ihosyövän muoto, jota yleensä esiintyy ihon alueilla, jotka tyypillisesti altistuvat auringolle, kuten yläselkä ja reidet. Melanoomaan kuolleisuus on kaksinkertaistunut vuosien 1975-2010 välillä huolimatta aurinkovoiteiden käytön lisääntymisestä tänä aikana. Useimmat auktoriteetit ovat samaa mieltä siitä, että melanooman riskejä ovat solariumin käyttö, vaalea iho, pisamat, luomien määrä iholla, ultraviolettisäteilylle altistuminen ja vaikeat auringonpoltot. Sen tähden auringonpolttoja ja solariumia tulisi välttää.

Tässä  kohdassa päätin selvittää tohtori Mercolan kannan auringonoton vaikutuksista ihosyöpään. Tässä hänen artikkelinsa:

Asianmukainen auringonotto todennäköisemmin estää melanoomaa kuin aiheuttaa sitä
Useat tutkimukset ovat viime vuosina vahvistaneet, että asianmukainen auringolle altistuminen auttaa estämään ihosyöpää. Itse asiassa melanooman esiintymisen on havaittu vähenevän, kun aurinkoa saadaan enemmän ja aurinkovoiteiden taasen lisäävän syöpiä.

Eräässä tällaisessa tutkimuksessa todettiin, että enemmän aurinkoa saaneet melanoomapotilaat kuolivat vähemmän todennäköisesti kuin muut melanoomapotilaat. Lisäksi melanoomaan jo sairastuneiden potilaiden kasvaimet olivat vähemmän aggressiivista tyyppiä.

Tuore the European Journal of Cancer -lehden (8. kesäkuuta 2008) artikkeli tuki aiempia tutkimuksia, joiden mukaan aikaisemmin enemmän aurinkoa saaneiden syöpäpotilaiden selviytymisaste parani.

Lisäksi, melanooma on yleisempi sisätyöntekijöillä kuin ulkotyöntekijöillä. Se on myös yleisempi niillä kehon alueilla, jotka eivät saa lainkaan aurinkoa. Lisäksi UVB-säteilyn on todettu viivästyttävän melanooman puhkeamista, jos henkilöllä on perinnöllinen taipumus ihosyöpään.

Miksi näin voilla? Melanooman esiintyminen lisääntyy, ja riskin vähentämiseksi asiantuntijat edelleen varoittavat altistumasta auringolle. Ovatko he tosiaan näin väärässä?

Yhdellä sanalla, kyllä!

Mikä on todellinen syy kohoavien melanoomalukujen takana?
Melanooman lisääntymisestä puhuttaessa ei kerrota, että auringon saanti ja D-vitamiinitila vähenevät jyrkästi. Yksistään tilastot kertovat, että nykyisissä suosituksissa on vakava virhe, kun niissä suositellaan karttamaan aurinkoa ihosyövän välttämiseksi.

D-vitamiinitutkimukset osoittavat edelleen, että vaikka aurinko lisää perinnöllisiä ihovaurioita ja voi aiheuttaa ihosyöpää, keho on älykkäästi luonut järjestelmän tämän riskin välttämiseksi. D-vitamiinia muodostuu ihosta auringonvalon ansiosta. Sitten D-vitamiini menee suoraan ihon geeneihin, missä se estää ne epänormaaliudet, jotka ultraviolettivalo aiheuttaa.

Kun siis vältät aurinkoa kokonaan tai levität aurinkovoidetta aina ulos mennessäsi, ihosi ei tuota D-vitamiinia ja jäät ilman tätä sisään rakennettua syöpäsuojaa. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi melanooma lisääntyy. Syöpä lisääntyy huolimatta siitä, että useimmat noudattavat laajasti levitettyjä suosituksia välttää aurinkoa ja käyttää aurinkovoiteita.

D-vitamiini - tärkein avain optimaaliin terveyteen
D-vitamiini eroaa muista vitamiineista siinä, että se vaikuttaa koko kehoon. Tähän vitamiiniin vastaavia reseptoreita on löydetty lähes jokaisesta solutyypistä aivoista luustoon. Tästä johtuen tutkijat löytävät D-vitamiinista terveyshyötyjä lähes jokaiselta alueelta, jota he tutkivat.

Esimerkiksi D-vitamiinitason optimoiminen voi auttaa estämään jopa 16 eri syöpätyyppiä, kuten haima-, keuhko-, rinta-, munasarja-, eturauhas- ja paksusuolisyöpä. D-vitamiinin vaikutus syöpäriskiin  ei ole vain vähäinen. Se voi vähentää riskiä jopa 60 prosentilla!

Tämä ei kuitenkaan tapahdu ikään kuin sytyttäisi valot katkaisimesta. Ei ole kyse onko D-vitamiinia vai ei. Kyse on annoksesta.

Saadaksesi edut, jotka tarvitset varmista, että arvosi on terapeuttisella tasolla.

Tohtori Heaneyn mukaan keho tarvitsee 100 mikrogrammaa päivässä nykyisen D-vitamiinitason ylläpitämiseen. Jotta voisit nostaa arvoasi, sinun on lisättävä joko auringon ottoa tai ottaa D-vitamiinia.

D-vitamiinin saantisuositus (Tohtori Heaney)


    Ikä                     Annos
alle 5 v              0,87 mcg/0,5 painokiloa kohden
5–10 v              63 mcg
18–30 v           100-200 mcg
raskaana         125-250 mcg
olevat naiset  

Vuoden 2009 marraskuussa tunnetut lääkärit Cedric Garland ja Tracey O'Connor johtivat Torontossa Kanadassa seminaarin, jonka aiheena oli, kuinka D-vitamiinilla voitaisiin estää rintasyöpää, tarttuvia tauteja, 1-tyypin diabetesta, korkeaa verenpainetta, paksusuolen syöpää ja vanhusten kaatumisia.

Esiintyjinä oli joitakin tunnetuimpia D-vitamiinitutkijoita, kuten Robert P. Heaney, Reinhold Vieth, John White ja Susan Whiting.

Arviolta 25-50 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista voitaisiin säästää huolehtimalla riittävästä D-vitamiinin tasosta veressä.

Konferenssissa tarkasteltiin tämän hetkistä tutkimuskäytäntöä, jotta kyettäisiin toteuttamaan tietoon perustuvia toimenpiteitä puutosepidemian ratkaisemiseksi ja ehkäistä monia sairauksia.

Yhdysvaltain virallinen päiväannossuositus on 10 mcg valtaosalle väestöä. Tätä annosta suositeltiin riisitautia vastaan, mikä toimii hyvin, mutta se ei suojaa lainkaan syövältä, sydäntaudilta ja infektioilta. (Suomen saantisuositus on sama, paitsi yli 70-vuotiaille 20 mcg.)

Jotta tähän terveelliseen veriarvoon päästäisiin, useimmat aikuiset tarvitsevat noin 200 mcg D-vitamiinia joka päivä. Valtaosa matkoillani tapaamista ihmisistä, jotka ottavat D-vitamiinia, ottavat sitä 25 mikrogrammaa uskoen ottavansa “suuria” annoksia. Älkää pettäkö itseänne. Aikuiset tarvitsevat todennäköisesti noin 200 mikrogrammaa päivässä.

Jotkut pelkäävät saavansa yliannoksen D-vitamiinia auringosta.
Näin ei yleensä tapahdu siksi, että auringon UVA-säteet tuhoavat liian D-vitamiinin. Tämä on luonnollinen mekanismi, joka estää liikasaannin.

Pyydän kuitenkin ymmärtämään, että noin 10 % tätä lukevista ihmisistä tarvitsee yli 200 mikrogrammaa. Olen tavannut ihmisiä, jotka tarvitsevat 750 mikrogrammaa päivässä saadakseen veriarvonsa terveyttä edistävälle tasolle. Raskaana oleville naisille suositellaan 125-240 milligrammaa päivässä.

Muistakaa, että ainut tapa tietää varmasti on testauttaa veriarvo.

25-hydroksi-D-vitamiinitestin arvot

Puutos              Optimi               Syöpä ja               Toksisuuden
                                                     sydäntauti            raja
alle 75 nmol/l    75-175 nmol/l     175-250 nmol/l       625 nmol/l    

Uusien tutkimusten valossa nykyiset D-vitamiinin saantisuositukset ovat vanhentuneita
Vuoden 2008 lopulla Amerikan lastentautien akatemia kaksinkertaisti D-vitamiinin suosituksensa vauvoille, lapsille ja nuorille. Se korotettiin 5 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan päivässä. (Suomen suositukset: 2 vk - 2 v 10 mcg, 2 - 17 v 10 mcg, 18 - 60 v 10 mcg, 61 - 74 v 10 mcg, 75 v 20 mcg, odottavat äidit 10 mcg, suom.huom.)

Valitettavasti nämä ovat edelleen surkean riittämättömiä suosituksia.

Tutkimukset paljastavat, että lapset saattavat tarvita kymmenkertaisen määrän saadakseen ne terveyshyödyt, jotka optimitasoinen D-vitamiini tarjoaa.

Uusimpaan tutkimukseen perustuen esimerkiksi 18 kiloa painaville lapsille suositeltu keskimääräinen annos olisi 35 mikrogrammaa ja 77 kiloa painavalle aikuiselle annos olisi 150 mikrogrammaa päivässä.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että D-vitamiinin tarve on erittäin yksilöllistä, koska D-vitamiinitila riippuu useista tekijöistä, kuten ihonväri, maantieteellinen sijainti ja säännöllisesti saadun auringonvalon määrä.

D-vitamiinin optimoiminen on kustannustehokkaimpia terveysstrategioita
Muista, että sinua eivät sido viranomaisten erehdykset ja virheelliset suositukset. Voit ottaa 200 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä - tai enemmän - jos se on tarvitsemasi määrä, jolla pääset hydroksi D -arvoon 100 nmol/l. D-vitamiini voi vähentää suuresti sydäntautiriskiä, syöpää, osteoporoosia, osteomalasiaan (luuston pehmeneminen) ja monia muita sairauksia. Se on uskomattoman tärkeä ravinne, jolla on valtavia terveyshyötyjä.

Muista, että ottaessasi D-vitamiinia K2-vitamiinin tarve lisääntyy. D-vitamiini tarvitsee myös riittävästi magnesiumia ja sinkkiä toimiakseen oikein. Paras tapa on ottaa terveellisen rasvan kanssa, koska D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini.

Huolehdi myös, että lapsesi saa riittävästi D-vitamiinia, erityisesti ensimmäisen ikävuoden aikana. Jos olet raskaana tai suunnittelet raskautta, mittauta D-vitamiiniarvosi ja varmista, että D-vitamiinitasosi pysyy optimitasolla, koska lapsesi tarvitsee sitä jo kohdussa. Tohtori Heaney sanoo:

“Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, mutta koskaan ei liioin ole liian varhaista aloittaa. On yhä selvempää, että lapsuuden aikainen D-vitamiinin puutos aiheuttaa seurauksia keski-iässä ja myöhemmällä iällä. On sydäntä särkevää nähdä, kun ihmiset eivät välitä tästä suhteesta. Vauvat tarvitsevat riittävän D-vitamiinitilan aikana, jolloin he rakentavat immuniteettijärjestelmäänsä. Jos he eivät onnistu siinä, he altistuvat erilaisille autoimmuunisairauksille 1-tyypin diabeteksesta MS-tautiin."

Viime aikoina on osoitettu, että synnytysikäiset naiset ovat alttiimpia pre-eklampsialle (raskauden 24. viikon jälkeen ilmenevä sairaus, jonka oireita ovat verenpaineen nousu, valkuaisvirtsaisuus ja turvotus.), jos he eivät ole saaneet riittävästi D-vitamiinia oman elämänsä ensimmäisenä vuotena. On masentavaa huomata, että varhaisen elämän käyttäytyminen vaikuttaa myöhempään elämään surullisella tavalla, millä on kova hinta.

Mitä sinun tarvitsee tietää K2-vitamiinista, D-vitamiinista ja kalsiumista
K2-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini, jolla on tärkeitä tehtäviä sydämen ja aivojen suojaamisessa sekä luuston rakentamisessa. Sillä on myös tärkeä tehtävä syövän ehkäisyssä.

K2-vitamiinin biologinen tehtävä on ohjata kalsium oikeisiin paikkoihin kehossa, kuten luustoon ja hampaisiin. Se auttaa myös poistamaan kalsiumia paikoista, missä sitä ei saisi olla, kuten valtimoista ja pehmytkudoksista.
K2-vitamiinin optimimäärät ovat vielä tutkimuksen alaisia, mutta näyttää todennäköiseltä, että 180-200 mikrogrammaa K2-vitamiinia saattaa olla riittävä aktivoimaan kehon K2-riippuvaiset proteiinit ohjaamaan kalsiumin oikeille alueille.

Jos otat D-vitamiinia suun kautta, tarvitset myös K2-vitamiinia. K2-vitamiinin puutos on todellisuudessa se tekijä, joka aiheuttaa D-vitamiinitoksisuuden. Se voi johtaa valtimoiden kalkkiutumiseen.

Jos otat kalsiumia ravintolisänä, on tärkeää ylläpitää oikea tasapaino kalsiumin, K2-vitamiinin ja magnesiumin välillä. Näiden ravinteiden välinen tasapainottomuus on syynä siihen, että kalsiumravintolisiä on alettu liittämään sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskin lisääntymiseen.

- - - - - -

Mistä D3-vitamiinia ja K2-vitamiinia saa? 
Tässä muutamia poimintoja:
Suomalaisten luontaistuotekauppojen suuripitoisin D3-vitamiini lienee 100-125 -mikrogrammainen.
iHerbin (USA) valtavassa valikoimassa on mm. Jarrow Formulas, Vitamin D3, 5000 IU (125 mcg), 6,44 Eur. Kolme purkkia on tähän asti tullut tullivapaasti.
Now Foods D3 125 mcg 120 kaps kilpailee melkohyvin iHerbin D3-vitamiinin kanssa (saa myös iHerbistä).

Super K with Advanced K2 Complex (K2 MK-7) viipyy elimistössä 24 tuntia, 90 kuoriloa 26,5 Eur, (hakusana lifeextensioneurope). Complex tarkoittaa, että kuorilo sisältää K1 1500 mcg, K2 MK-4 1000 mcg ja K2 MK-7 200 mcg. Life Extension sijaitsee EU-alueella, ei tullia.
Jarrow Formulas MK-7, 90 mcg 120 kuoriloa 20,74. iHerb sijaitsee USA:ssa, tulli yli 25 euron ostoksista.

Aihepiiriin liittyviä muita artikkeleita

K2-vitamiini, D3-vitamiini ja luusto
K2-vitamiini kalkkiutumisen ehkäisyyn
Tutkittua tietoa D-vitamiinista

D-vitamiini ja keuhkosairaudet
D3-vitamiini mega-annoksina - käyttäjäkokemuksia

Lähteet Power of Vitamin D (Sarfraz Zaidi) ja www.mercola.comSuomennos Jussi Yli-Panula

Marihuana syöpähoitona

Marihuanaa - Cannabis sativa - käyttöä syöpähoitona aletaan hyväksyä, mutta se on vielä kiistanalainen.

Jatkuvasti kasvava tutkimusten määrä osoittaa, että tätä muinaista kasvia ei voi kuitata pois huumeena. On olemassa tiettyjä hamppuyhdisteitä, jotka alkavat osoittautua tehokkaiksi kaikenlaisia aggressiivisia syöpiä vastaan eikä niillä ole tietoisuutta muuttavia vaikutuksia.

Kannabinoidit ovat kannabiskasvin kasvifenoliyhdisteitä, jotka sisältävät tetrahydrokannabinoleja (THC) ja kannabidioleja (CBD).

Tetrahydrokannabinoli antaa kannabikselle sen luonteenomaisen psykotrooppisen eli tietoisuutta muuttavan ominaisuuden, “pilven”. Sitä vastoin kannabidioli on turvallinen, ei-toksinen, täysin mielialaa muuttamaton, voimakas antioksidantti ja tulehdusta estävä aine. Sen on osoitettu vaikuttavan soluihin ja jättävän terveet solut koskemattomiksi ilman tetrahydrokannabinoidin tietoisuutta muuttavia sivuvaikutuksia.

Sen vaikutuksen ymmärtämiseksi on ensin tiedettävä endokannabinoidijärjestelmästä ja sen vuorovaikutuksesta kannabinoidien kanssa.

Endokannabinoidisysteemi muodostuu kannabinoidireseptoriryhmästä, siitä neuroniryhmästä, joka ottaa vastaan synapsien kautta lähetettyä tietoa. Synapseja sijaitsee aivoissa ja kaikkialla kehossa.

Endokannabinoidijärjestelmä tunnetaan pääsäätelijänä, jonka tehtävänä on tasapainottaa useimpia kehon päätoimintoja mukaan lukien immuniteettitoiminta, glukoosiaineenvaihdunta ja hermosolutoiminta. Endokannabinoidijärjestelmä on laaja ja tavattoman tärkeä. Se on kirjaimellisesti kaikkialla kehossa, ja sen eheys on ratkaiseva elämänlaadulle, aivan kuin kala ja vesi, missä se ui.

Tutkijat ovat selvittäneet tehokkaimman tavan annostella kannabinoidiuutteita. Kun kannabinoidi on eristetty kannabiskasvista, sitä voidaan ottaa suun kautta suurina annoksina ja pitkän aikaa ilman toksisia sivuvaikutuksia.
Lukuisissa tutkimuksissa on kannabinoidilla on todettu olevan apoptoosia (ohjelmoitu solukuolema) edistävä ja erilaisten kasvaimien leviämistä ehkäisevä vaikutus, mikä tavallisella kielellä merkitsee, että kannabinoidi todennäköisesti hillitsee syövän kasvua ja leviämistä.

Kannabidioli paksusuolisyövän hoidossa
Koska kannabinoidireseptorit kehon endokannabinoidijärjestelmässä säätelevät sekä tulehdusta että mahan ja suoliston liikkeitä, kannabidiolin on osoitettu vähentävän mahan tulehdusta ja vähentävän paksusuolisyöpäsoluja.
The Journal of Molecular Medicine julkaisi vuonna 2012 tutkimuksen, jossa tutkijat havaitsivat kannabidiolin suojaavan DNA:ta hapettumisvaurioilta. Se stimuloi kannabinoidireseptoreita ja paransi endokannabinoiditasoja. Tämä vuorostaan vähensi syöpäsolujen jakautumista ja sai tutkijat päättelemään, että kannabidioli on mahdollinen hoito paksusuolisyöpään.

Phytomedicine-lehdessä vuonna 2014 julkaistussa in vivo -tutkimuksessa todettiin, että standardoitu suuripitoinen cannabis sativa -uute vähensi kasvainsolujen lisääntymistä haittaamatta terveitä soluja.

Aktivoimalla reseptoreita kannabidioli ei ainoastaan hidastanut paksusuolisyövän leviämistä vaan vähensi syövän esivaurioita ja polyyppejä paksusuolessa estämällä syövän kasvua, ennen kuin se edes alkoi.

Kannabidioli ja rintasyöpä
Vuonna 2006 Italiassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten kannabinoidien tehoa rintasyövän hoidossa. Tutkijat totesivat, että pilveä aiheuttamaton kannabidioli ehkäisi kaikista tehokkaimmin syöpäsolujen kasvua vahingoittamatta terveitä soluja. Tämän tutkimuksen mukaan kannabidioli aktivoi syöpäsoluja ehkäiseviä reseptoreita.

Uudemmassa vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että kannobidioli alkoi itse vaikuttaa suoraan rintasyöpäsoluihin ja laukaisi ohjelmoidun solukuoleman (apoptoosi) ja kuona-aineiden poiston (autofagia).

Uudenmassa tutkimuksessa kannabidiolin todettiin tehoavan myös kolmoisnegatiiviseen rintasyöpään, joka on erityisen aggressiivinen alalaji, jonka hoitovaihtoehdot ovat rajalliset. Sillä on huono ennuste ja alhainen selviytymisaste.

Tämä vuonna 2015 Molecular Oncology -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että kannabidioli vaikuttaa merkittävästi mikroympäristöön kasvainsolujen sisällä ehkäisten kolmoisnegatiivisen rintasyövän kasvua ja leviämistä sekä heikentämällä syövän kykyä levitä keuhkoihin. Tämä on uskomatonta ja hyvin mielenkiintoista ajatellen tällaisten itsepäisten syöpien hoidon tulevaisuutta. 

Kolmoisnegatiivinen rintasyöpä ei kuitenkaan ole ainut aggressiivinen syöpä, johon kannabidioli voi vaikuttaa.

Kannabidioli aivosyöpien hoidossa
Gliomien (aivojen gliaalisolusyöpä) leviävästä luonteesta johtuen tällaisten syöpien ennuste on usein synkkä. Kannabidiolien käyttöä koskevat tutkimukset aivosyöpien hoidossa ovat kuitenkin olleet rohkaisevia. Esimerkiksi vuonna 2007 espanjalaiset tutkijat hoitivat kantasolun kaltaisia gliomasoluja kannabidiolilla. He havaitsivat, että kannabidioli aktivoi molempia reseptoreita (CB1 ja CB2) endokannabinolijärjestelmässä, mikä ehkäisi kantasolun kaltaisia soluja muodostamasta täydellisiä aivosyöpiä muuntamalla signaalien ilmenemistä syöpäsolujen sisällä.

Oncology Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin äskettäin, että kannabidiolin tulehduksia estävät ominaisuudet vähentävät tulehduksesta johtuvia aivokasvaimia aktivoimalla kannabisreseptoreita, jotka tukkivat väylän syöpäsolukasvulle.

Pitäisikö ryhtyä seuraamaan lääkkeellisen marihuanan joukkoliikettä onkologiraporteissa?
Ottaen huomioon sen, että koko lääkkeellinen marihuanaliike alkoi paljolti julkisivuna saada marihuana lailliseksi, saadut tulokset ovat aivan uskomattomat. On hämmästyttävää, kuinka vain yhdellä kasvisyhdisteellä voi olla tällainen joukko positiivisia syövän vastaisia vaikutuksia. Ei ole tarvetta itselääkintään polttamalla ruohoa. Kannabidioliin ei liity “pilvikokemusta”.

Kaikesta päätellen useimmat, jotka käyttävät marihuanaa itsehoitona, käyttävät koko kasvia, myös “pilveä” aiheuttavaa tetrahydrokannabinoli-yhdistettä ja monet polttavat sitä edelleen vanhanaikaisesti, mikä mielestäni on arveluttavaa terveyden kannalta.

Käsitykseni mukaan harvat syöpäpotilaat käyttävät pilveä aiheuttamatonta kannabidioli-uutetta, yhdistettä, joka näyttää tehoavan parhaiten syöpähoidossa. Kannabiksen käytön syövässä tulisi siis perustua kannabidiolin, ei kokonaisen kannabiksen käyttöön. Minun on vaikea uskoa, että jatkuva pilven kokeminen olisi terveellinen vaihtoehto, vaikkakin se auttaa unen tuloa, vähentää pahoinvointia ja lisää ruokahalua (tärkeitä seikkoja syöpäpotilaille, jotka usein kärsivät hengenvaarallisesta laihtumisesta.)

Hampun kannabidioliuutetta saa useassa muodossa: öljynä, uutteena, pastillina, suklaapatukoina ja jopa ihovoiteena.

Kannabidioli näyttää auttavan myös ahdistuksessa, kouristuksissa, unettomuudessa ja kipujen hoidossa. Nämä muut hyödyt eivät kuitenkaan kuulu tämän artikkelin aihepiiriin.

Tälle tielle lähteminen edellyttää kuitenkin laajaa omakohtaista perehtymistä tuotteisiin ja annostukseen.

Tutkimukset ovat selvät: tämä kasviperäinen syöpähoito on lupaava. Sillä on vähemmän sivuvaikutuksia kuin perinteisillä vaihtoehdoilla.

Lue myös Magneettimedian valaiseva artikkeli Syöpähoidot ja kannabisöljy.

Best regards
Lee Euler

Kannabisöljy paransi lapsen aivokasvaimen

Ei ole mitään niin karmeaa ja sydäntä särkevää kuin lapsi, jolla on pahanlaatuinen kasvain, erityisesti vanhemmille ja perheelle. Toisaalta onko mitään niin iloista ja kohottavaa kuin nähdä noiden kasvaimien häipyvän ja vielä ilman kallista “apua” lääketeollisuuden taholta.

Hiljan kahdeksan kuukautta vanhan vauvan isä päätti kaihtaa perinteistä sädehoitoa ja kemoterapiaa ja valitsi sen sijaan vaihtoehtohoidon kannabisöljyllä. Vauvan lääkäri tohtori William Courtner, joka aiemmin uransa aikana suhtautui epäuskoisesti lääkekannabikseen, on sittemmin nähnyt kannabisöjyn vaikuttavat tulokset, että hän uskoo siihen vahvasti ja puhuu sen puolesta. Ja tämä lapsi oli suuri syy hänen kääntymiseensä.

“He laittoivat lapsen tuttiin kannabinoidiöljyä kahdesti päivässä lisäten annosta... Ja kahdessa kuukaudessa tapahtui niin ratkaiseva kutistuminen, että lasten onkologi antoi heidän jatkaa sillä perinteisen hoidon sijasta,” Courtney sanoi The Huffington Postin haastattelussa.

Neljän kuukauden kuluttua kasvain oli kokonaan hävinnyt, ja kahdeksan kuukauden hoidon jälkeen aivojen rakenne ja kudokset olivat täysin normaalit. Näin taaperosta tuli “ihmelapsen” kuten Courtney häntä nimittää.
Lääkäri totesi vielä, että kannabiksen onnistunut käyttö tässä tapauksessa merkitsee, että “tästä syystä tämä lapsi ei saa pitkäaikaisia sivuvaikutuksia, jotka olisivat aiheutuneet suuresta kemoterapia- tai sädehoitoannoksesta. Lasta kutsutaan nyt ihmelapseksi. Meidän tulisi vaatia tätä hoitoa ensisijaiseksi hoitomuodoksi kaikille lapsille, ennen kuin ryhdytään lääkitykseen, jolla on pitkäaikaiset karmeat sivuvaikutukset.”

Tällä hetkellä 28 Yhdysvaltain osavaltiota sallii kannabiksen käytön erilaisten sairauksien hoidossa. (Liittovaltion laki kieltää edelleen kannabiksen viihdekäytön.) Tämä on järkevää, koska lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabiksella on uskomattomia parantavia ominaisuuksia, ja tämä pitää paikkansa erityisesti syöpien kohdalla. The National Cancer Institute on dokumentoinut yli 20 tutkimusta siitä, kuinka uskomaton parantamisvoima kannabiksella on.

Lähde http://www.naturalnews.com/056022_cannabis_oil_brain_tumors_medical_marijuana.html
Author J. D. Heyes
 
Ote Wikipedian sivulta:

Lääkekannabiksen käyttö Suomessa

Suomessa on käytössä viisi lääkekannabisvalmistetta. Sativex-kannabislääkevalmiste sai myyntiluvan Suomessa vuonna 2012. Tämä tarkoittaa ettei Sativexille tarvita erityislupaa vaan neurologian erikoislääkärin tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin kirjoittama resepti riittää.^[17] Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean erityisluvalla voi saada valmisteita, jotka sisältävät kuivattua kannabiskasvin kukintoa. Lupa myönnetään vuodeksi kerrallaan.^[18] Sativex-lääkevalmisteeseen oli ennen myyntiluvan myöntämistä myönnetty 25 erityislupaa ja lääkekannabiskukkavalmisteisiin noin 80 lupaa.^[19] Vuonna 2014 erityislupia myönnettiin 223 kappaletta.

K2-, D3-vitamiini ja luusto

D-vitamiinin tärkeys ja sen tehtävä optimaalin terveyden saavuttamisessa on kiistämätön huolimatta siitä, että jotkut vastavirran kiiskit haluaisivat meidän uskoa päinvastaista.

Paras tapa saada optimaali määrä tätä tärkeää ravinnetta on suora auringonvalo. Useimpien asiantuntijoiden mukaan vain 10 minuutin päivittäinen oleskelu auringossa riittää kesäkuukausina.
Mutta talvella, erityisesti Englannissa ja muissa pohjoisen pallonpuoliskon maissa D-vitamiinin saaminen auringosta on vaikeampaa. Onneksi D-vitamiini on markkinoiden halvimpia ravintolisiä ja D3-vitamiinin ottaminen on ehdottomasti erinomainen tapa pitää D-vitamiinin pitoisuus korkeana.

Mahtava nelikko
Eräs lukijamme soitti hiljattain Petelle esittäen seuraavan kysymyksen: “Olen monta kertaa lukenut, että jos ottaa D3-vitamiinia enemmän kuin 125 mikrogrammaa (2000 IU), pitäisi ottaa myös K2-vitamiinia, mutta kuinka vahvaa?”

Tämä on tosiaan ratkaiseva seikka. Jos D3-vitamiinia nautitaan ravintolisänä, sen kanssa pitää ottaa K2-vitaminia tai lisätä esimerkiksi lehtikaalen, parsakaalen, lehtivihannesten, punajuuren lehtien ja pinaatin sekä esimerkiksi Brie- ja Gouda-juuston saantia.

K-vitamiinin saanti ravinnosta on lähes kokonaan peräisin tummista lehtivihanneksista, mutta vaikka syöt pinaattia tai lehtikaalta joka päivä, sinulla saattaa silti olla K-vitamiinivajaus. Tämä johtuu siitä, että  vihreissä lehtivihanneksissa on runsaasti K1-vitamiinia, jonka keho muuntaa K2-vitamiiniksi, lajiksi, jolla on kaikki terveyttä suojaavat vaikutukset.

K1-vitamiinin muuttumisprosessi ei kuitenkaan ole kovin tehokas, mistä johtuen lähes kaikilla on K-vitamiinin puutos. Tämä tarkoittaa, että menetämme hämmästyttävän kykymme säilyttää luustomme vahvana ja estää näin osteoporoosia, sydäntautia, valtimonkovettumaa ja jopa syöpää. Todellisuudessa K2-vitamiini pystyy siihen, mihin Big Pharma haluaa kaikkien osteoporoosilääkkeittensä pystyvän. Lukuisat japanilaiset tutkimukset osoittavat, että K2-vitamiini ei kykene vain pysäyttämään luukadon vaan se voi lisätä myös luuston tiheyttä. Tutkijat totesivat, että K2-ravintolisää ottavilla oli 60 % vähemmän nikamamurtumia ja huikeat 80 % vähemmän lonkkamurtumia!
Ihmisillä tehtyjen tutkimusten mukaan K2-vitamiini tehosi vielä paremmin, kun sitä otettiin D-vitamiinin kanssa, koska toimiessaan synergisesti ne merkittävästi vahvistavat luustoa, suojaavat diabetekselta ja parantavat sydämen ja eturauhasen terveyttä sekä aivotoimintaa.

Tästä pääsemme Peten kysymykseen: kuinka paljon K2-vitamiinia tarvitsemme?
Tohtori Kate Rheaume-Bleue, joka on luontaislääkäri ja Vitamin K2 and the Calcium Paradox: How a Little Known Vitamin Could Save Your Life -kirjan kirjoittaja, sanoo, että K2-vitamiinin optimimäärät ovat vielä määrittämättä. Hän sanoo kuitenkin, että uusimpien tutkimusten mukaan näyttää todennäköiseltä, että  180-200 mikrogrammaa K2-vitamiinia pitäisi olla riittävä, jotta voidaan korjata tämän vitamiinin edut luuston ja sydämen terveydelle.
Monet ihmiset ottavat luuston terveyteen myös kalsiumia ravintolisänä. Tällöin on tärkeää, että saadaan riittävästi K2-vitamiinia, koska se ohjaa kalsiumin luustoon, missä sitä tarvitaan eikä valtimoiden seinämiin, missä sen vaikutus on tuhoisa.

Mukaan on hyvä lisätä vielä magnesium. K2-vitamiini ja magnesium täydentävät toisiaan, koska magnesium auttaa alentamaan verenpainetta, mikä on tärkeä tekijä sydäntaudin ehkäisyssä. Magnesium suorittaa monin tavoin samoja tehtäviä kuin beetasalpaaja-nimiset farmakologiset lääkkeet.

Puhutaanpa pikaisesti suhteista. Useimmille ihmisille, sellaisille joilla ei ole puutosta, 125 mikrogrammaa (2000 IU) D3-vitamiinin pidetään oikeana määränä. Vaikka ihanteellisia eli optimaalisia suhteita D- ja K2-vitamiinin välillä ei ole vielä ratkaistu, tohtori Rheume-Bleue ehdottaa, että noin 150-200 mikrogrammaa K2-vitamiinia tyydyttää keskivertoihmisen tarpeen.

Jos siis haluat suojata terveyttäsi (erityisesti vanhana), varmista, että K-vitamiinin, D-vitamiinin, kalsiumin ja magnesiumin välinen tasapaino on oikea.

Suomentajan kommentti
Life Extension on ratkaissut edellä mainittujen ravintolisien välisen suhdeongelman kehittämällä luustolle yhdistelmän Bone Restore, jonka ainesosat ovat:

• D3-vitamiini
• K2-vitamiini
• kalsium
• magnesium
• sinkki
• mangaani
• pii
• boori

Lue myös yksityiskohtainen artikkeli K2-vitamiinista kalkkiutumisen ehkäisyssä tästä. 


Suomennos Jussi Yli-Panula
lootuskirja@kolumbus.fi